kausi käyntiin

Muskelikrapulaa pukkaa.

Siis lihassärkyjä urheilun jäljiltä. Vaikka mielestäni harrastelijamaisesti vähän jopa venyttelin ja pelien jälkeen kevyempää liikettä pidin yllä. Lauantaina starttasi siis joulutauon jälkeen ison kentän Luoteis-Saksan salibandyliiga. Ohjelmassa oli pelit sarjataulukon kolmosta ja nelosta vastaan. Itse oltiin kakkosen maalieron turvin kolmossijaan nähden.

Kinkut masuissaan saatiin kokoon hyvä porukka. Melkein kolme kokonaista kentällistä. Oli vähän erilaista pelata kuin kauden aloituksessa, kun pelattiin kahdeksalla pelaajalla. Ekassa pelissä saatiin hyvä startti Refrathia vastaan ja oltiin ekan erän jälkeen jo 3-4 maalin johdossa. Tasaisesti homma jatkui samalla kaavalla ja loppulukemat olivat hienot 14-4. Sarjakolmonen kaatui siis aika komeasti.

Sarjanelosta, paikallisvastustajaamme, Butzbachia vastaan meinasi sitten jo tehdä tiukempaa. Butzbachin kaverit treenaavat isoa kenttää joka viikko harjoitellen kuvioita ja ties mitä. Profimeininki. Meillähän treenit ovat poikkeuksetta aina kolmella kolmea vastaan. Ekan erän jälkeen taululla taisi olla vielä 0-0. Toisessa erässä taidettiin sitten saada vähän vaihdetta silmään, vaikka Butzbach hyvin taistelikin: 2-0 meille. Kolmanteen erään Butzbach tuli kovasti, mutta rynnistys kestettiin ja sitten kun pallo ja minä perätysten maaliin mentiin 3-0-tilannetta merkiten, alkoi tilanne ratketa. Maalit vielä molempiin päätyihin ja 4-1 oli päätös.

Ennen pelejä ajattelin, että uran huippu oli nähty, kun oma nimi oli pistepörssissä kolmosena. Pari pistettä tuli kuitenkin lauantaina lisää ja pistepörssisijoitus nousi yhdellä. Hurjaa.

Sarjataulukko: http://nwuv.sm-u.de/index.php?seite=table&table=1 (TSV Berkersheim = Frankfurt).

Share it