Ehdotinkin sitten ajo-opelle, että mites ois jos ajettais vain yksöistunti tuplatunnin sijaan. Kun on niin kuumakin. Oli varmaan sen 25°C lämpöä tuohon aikaan. Ope epäröi siinä ja sanoi, että se oli suunnitellut, että ajaisin inssin ensi tiistaina. Että sen takia ois hyvä ajaa ihan kunnolla. Inssi ens tiistaina! Voi hyvä helvetti! Paniikki päälle.

No, ensi viikolla ollaan lomalla poissa, joten eihän se onnistu. Kun tämän kerroin, niin ope toisteli sanaa “scheiße” useaampaan kertaan (oli varmastikin niin tyytyväinen, kun ei tarvinnut inssissä ollakaan ensi viikolla mukana) ja sanoi sitten, että ei ajeta ollenkaan. Tuplatunti lyheni siis tuplatunnilla. Kivakiva.

Parin viikon loman jälkeen sitten on luvassa ehkä 2 ajotuntia, jonka jälkeen sitten inssi. Ns. pakollisista harjoitteista puuttuu vain autobaana-ajo, joka ei tietysti oli mikään kummoinen juttu. Loppukuusta loman jälkeen siis inssiin ja sopivaa pärrää etsimään!

Pärrän pitäisi olla semmoinen n. 500 kuutioinen, mahd. matala istuinkorkeus (että Päivi ylttää ajaa), sporttinen ja suht edukas. Eka pyörä kuitenkin. Ehkä käytettynä Kawasakin Ninja ja Hondan CBR. Joku madallussarja pitää keksiä (Hondan mukaan onnistuu), että ylttää sitten Päivin jalat tarpeeksi tukevasti maahan. PÄRRRR!

Ajotunnit etenee. Taitaapi nyt olla takana kolme tai neljä ajotuntia. Eilen ajeltiin naapurikylän keskustassa möllliläisiä (eli mörfeldeniläisiä) väistellen. Ajokoulumaisesti sammutin mopon tietysti pariin kertaan liikennevaloissa. Ensi viikolla sitten on ajotunnilla alla iso pärrä. Tuli eilen sen verran hämärä, kun oli tarkoitus jo pärrää vaihtaa, joten jäi ensi kertaan sillä ajelu. Vaan kyllä tuntui 70kmh nopeuskin jo ensikertalaiselle aika kovalta. Varmaan isommalla pyörällä on vakaampi olo sitten.

Suomessa oli tarkoitus tällä viikolla käydä, mutta pahis-tuhkat saapuivat ja sulkivat kentät. Kekseliäimmät “vääräleuat” jo netissä kirjoittelivat, että Islannilta vietiin nyt koko talouden romahtamisen jälkeen vielä tuhkatkin pesästä. Hauskaa.

Tietääkö joku, että milloin Suomessa pääsee sitten pyörää käpistelemään? Siis jos käypi ajokortin laajennosta… pitääkö olla tietty määrä teoriaa pohjalla, vai mitenkäköhän?

Käytiinpäs eilen muuten katsomassa kun Sunrise Avenue veti akustisesti täydessä salissa Aschaffenburgissa. Hyvin toimi! Muistoksi tarttui pari levyä ja neljä paitaa. Kaikki nimmareilla. Menevät arvottavaksi saurum.de:ssä/lumoava.de:ssä.

Jep. Vaan jospa sitä taas töitä…

Siellä istuttiin teoriatunnilla levottomien teinien kanssa, joiden aiheeseen keskittysmiskyvyt olivat huonommat kuin kanojen lentotaidot. Opetuksen ollessa suunnattu teineille, niin ryhmässä mietittiin liikennevalojen merkitystä, että mitähän sitä pitäisikään tehdä, kun valo on punainen.

Pitänee maanantaina kysyä, että onko tarjolla jotain vähän edistyneempien teoriatunteja, joissa ei välttämättä arvuutella viittä minuuttia, että pitääkö sitä oikealta tulijaa väistää vai ei.

Vaan eipä sillä, etteikö tunnista olisi jotain hyötyäkin ollut. Oli siellä jotain juttuja, jotka eivät ihan tuoreessa muistissa olleet. Kymmenelle tunnille pitää osallistua, se on laki. Jotenkin maanantaina jatkuu touhu. Toivottavasti pian päästään kans tositoimiin ja pyörää käsittelemään.

Ei siinä muuta, mutta kun pakkasin jo talvikamat kevät rinnassain naftaliiniin. Varmaan vuokranantajakin kävi jo vääntämässä lämmitysasetukset kesämoodiin, kun sisälläkin paleltaa taas. Lämpöpattereita ei kuitenkaan viiti pitää täysillä.. kun onhan se jo melkein kevät

Käytiin eilen yhessä autokoulussa kysymässä vähän A-kortin hintoja. Meni suurin piirtein näin: astuttiin sisään, täti alkoi tuijottamaan. sanoin päivää. täti saattoi vastata Päivää myös, en ole ihan varma. Käveltiin tädin luo “hei, olemme kiinnostuneet moottoripyöräkortista”, kerroimme. Täti istuu ja tuijottaa. “Niin, että mitähän semmoinen teillä maksaa”. Täti alkaa puhumaan “aloitus290e, erikoisajotunti 35e, ajotuntia 30e”. Näillä eväillä ei tietysti vielä pitkälle pötkitty, joten kysyin “mitähän ne kokonaiskustannukset sitten voisivat olla?”. Täti katsoo hetken ja toteaa “en voi sanoa”…jos joku tarvitsee lisäajotunteja, niin se maksaa tietysti eri verran.. en kuitenkaan luovuttanut “no, kai te nyt jonkun arvion osaatte sanoa.. keskiverto-oppilas.. ilman suurempia ongelmia.. joku arvio..?”. Sitten täti lopulta suostui sanomaan “kaksitoista sataa”. Okeit… suurin piirtein sama hinta kuin mitä pari muuta paikkaa oli jo sanonut. Huoneeseen hiipineen karmivan hiljaisuuden päätin vielä rikkoa kysymällä, että olisiko tarjolla jotain esitettä tai jotain muuta mukaan otettavaa. Täti ei vastannut. “No kai nyt joku käyntikortti on?”… “ei ole, loppuivat”. Justiinsa… hiljaisuus laskeutui jälleen. “No onhan teillä kuitenkin nettisivut, me varmaan etsimme sielä yhteystiedot myöhemmin jos niitä tarvitaan”, ilmoitin ja aloimme tekemään lähtöä. “Niin”, täti sanoi ja saattoi meidät kylmällä tympeällä katseellaan ulos. Huh.